Intiaaniminttu eli Valkosirokki

intiaaniminttu

 

Muutama vuosi sitten törmäsin K-Raudan yrttipöydällä mukavan näköiseen yrtin taimeen joka tuoksui mintulle, mutta kasvoi lamoavasti. Taimia oli vain yksi jäljellä ja siitä puuttui nimilappu, mutta se lähti matkaani silti. Kotona pienen Googlettelun tuloksena  selvisi, että kasvi on Intiaaniminttu.

Intiaaniminttu lumosi minut täysin. Taimi kasvoi reheväksi amppeliksi, kukki pienin söpöin kukin, jotka olivat myös kimalaisten mieleen, ja ohimennessäni sain nauttia mintun tuoksusta kun vähän kädellä pölläytin kasvia.

Seuraavana kesänä olisin jälleen halunnut kasvattaa minttua enemmänkin, mutta en löytänyt taimia mistään. Siemeniäkin yritin etsiskellä ulkomaisia nettikauppoja myöten, mutta mistään en niitä löytänyt. 

Jälleen kului vuosi ja yllätyksekseni Intiaaniminttu ilmestyikin Kodin Kukkien valikoimaan. Sehän piti tietenkin heti laittaa tilaukseen ja taas sain nauttia kasvista yhden kesän. Huonon saatavuuden takia olisin kovasti halunnut säilyttää kasvin talven yli, mutta se kuoli samantien kun toin sen sisälle syksyllä. Onneksi kuitenkin kasvi on nyt pysynyt Kodin Kukkien valikoimassa useamman vuoden, joten se on ollut nyt minun vakio ostokseni joka kevät.

 

 

intiaaniminttu2

 

Intiaaniminttu ei nimestään huolimatta ole varsinaisesti minttu ollenkaan, joten normaalien minttujen kaltaista holtitonta leviämistä ei tarvitse pelätä. Intiaaniminttu kuuluu Sirokki- kasveihin ja virallinen nimi onkin Valkosirokki. Intiaaniminttua voi kuitenkin käyttää hyötykasvina samalla tavalla kuin oikeitakin minttuja esim. teehen. 

Intiaaniminttu on helppo kasvatettava, se sopii niin varjoon kuin aurinkookin, kunhan vaan huolehtii tasaisasta kastelusta ja säännöllisestä lannoituksesta. Kasvi kestää myös kuivahtamista, mutta oman kokemuksen mukaan, kasvi kyllä pysyy hengissä kuivassakin mullassa, mutta jää kitukasvuiseksi. Hyvissä olosuhteissa kasvi kasvaa reheväksi. Yllä olevassa kuvassa on kolme pientä tainta isossa muoviruukussa ja siitä kasvoi kyllä tosi kaunis kesän aikana, versot on varmaan melkein metrin pitkiä.

Kova halu minulla olisi saada kasvi talvehtimaan. Kerran siis yritin tuoda sen sisälle ja epäonnistuin sen kanssa. Viime syksynä laitoin ne maahan, mutta jälkeenpäin luin, että Intiaaniminttu ei talvehdi ulkona Suomessa. Ehkä ensi syksynä taas kokeilen tuoda ne sisälle, kun sisällä talvetus on ilmeisesti on mahdollista jos olosuhteet vain on sopivat.

 

Onko Intiaaniminttu sinulle tuttu kasvi?

 

 

 

 

Siementen talvikylvö kokeiluun

siemenet

 

Olen jo monena keväänä lukenut juttuja siementen talvikylvöstä ja ajatellut, että sitä pitäisi itsekkin kokeilla. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut hommaan ryhtyä, kun olen ajatellut, että sitten harmittaa jos se ei onnistukkaan ja siemenet menevät hukkaan. Nyt kuitenkin kun kukkien kasvatus siemenistä on alkanut minua kiinnostaa koko ajan enemmän, niin ajattelin laittaa talvikylvöt kokeiluun, koska sisällä kasvatustilat jäävät auttamattomasti liian pieniksi.

Talvikylvö tarkoittaa sitä, että siemenet kylvetään normaaliin tapaan sisällä johonkin purkkiin, mutta ikkunalaudan sijaan kylvös viedäänkin ulos, vaikka ulkona olisikin vielä täysi talvi meneillään. Ideana talvikastuksessa on, että kun keväällä ilmat lämpenevät ja olosuhteet siemenien itämiselle on oikeat, alkavat ne kasvamaan luontaiseen tahtiinsa ja näin niistä tulee valmiiksi kylmälle karaistuneita, tanakoita ja vahvoja taimia.

 

talvikylvot2

 

Minulle ensimmäisiin kylvöksiin valikoitui samettikukkaa, paria erilaista tuoksuhernettä ja unikkoja, lehtikaalia, ruiskaunokkia, auringonkukkaa ja perennoista kulleroa ja sormustinkukkaa. Muita talvikylvöön sopivia lajeja ovat kukista mm. kosmoskukat, kehäkukat, orvokit ja malvat. Hyötykasveista kannattaa kokeilla esim. tilliä, persiljaa, salaatteja, porkkanaa, retiisiä, rucolaa, pinaattia sekä hernettä.

Koska tämä on nyt minun ensimmäinen kokeilu, niin olen kylvänyt jo samettikukkaa ja kylvän ainakin tuoksuhernettäkin vielä sisällekkin varmuuden vuoksi, etten jää kokonaan ilman kukkia sitten jos talvikylvökset ei onnistukkaan. Onhan se myös mielenkiintoista vertailla sitten lopputuloksia, että jos kasvatus onnistuu sekä sisällä että ulkona, niin miten taimet sitten eroavat toisistaan.

 

talvikylvot

 

Kylvettyjen siemenien päälle laitetaan ensin multakerros niin kuin normaalistikkin ja kun ne viedään ulos laitetaan niiden päälle vielä kerros lunta. Minulla kylvökset menivät kasvihuoneeseen, niin ne ovat ihan avonaisissa astioissa, mutta jos viet kylvökset ulos, kannattaa ne laittaa kannelliseen astiaan niin eläimet ei pääse niitä sotkemaan. Pitää kuitenkin ottaa huomioon että astioissa on reiät pohjassa ettei vettä kerry liikaa astioihin ja myös kantta pitää avata sitten kun lumi alkaa sulamaan, ettei laatikkoon kerry liikaa kosteutta.

Keväällä kun kasvu alkaa, pitää muistaa huolehtia kylvöksen kosteudesata ja säätilaa pitää sen verran pitää silmällä, että jos kovin heittää hallan puolelle, niin taimet pitää suojata kylmältä esim. hallaharsolla.

Minä tein kylvökset nyt näin rasioihin, mutta yhtälailla kylvökset voi tehdä myös esim. kasvatuslaatikkoon. Jos kylvökset tekee suoraan maahan pitää kasvatuspaikka valmistella syksyllä jo valmiiksi. Talvella alue sitten vain kaivetaan esiin lumen alta ja käytetään sen verran sulaa multaa, että saadaan kylvökset tehtyä multakerroksien väliin ja sitten komeus kuorrutetaan lumella.

 

Jännityksellä jäädään nyt sitten odottelemaan miten näiden kanssa käy. Onko sinulle talvikylvö tuttu juttu? Onko kasvatukset onnistunut hyvin? Minä palaan sitten asiaan alkukesästä oman kokemukseni kanssa.

 

 

 

Pelargoni Inspire Pink

 

 

inspire pink3

 

Minä olen tässä parin viime vuoden aikana tykästynyt pelargonioihin, kun huomasin miten helppoja kukkia ne oikeastaan ovatkaan kasvattaa. Meillä on todella paahteinen piha ja monet kesäkukat ovat siinä hankalia kun niitä pitää olla kastelemassa koko ajan, mutta pelargonia tykkää auringon porotuksesta ja se pärjää todella vähälläkin kastelulla. Pelargonia on helpompi tappaa liika kastelulla kuin kastelematta jättämisellä. 

Minulle ei niin hirveästi ole, ainakaan tässä vaiheessa, merkitystä mitä lajia pelargoni on, tykkään vaan keräillä eri värejä. Pitkin kesää niitä voi bongailla hyvinkin edullisesti puutarhamyymälöistä. Suurimman osan olen ostanut 0.5 tai 1 euron hintaan puoli kuolleina raaskuina, jotka kyllä pian piristyvät kun alkavat saada kunnon hoitoa.

Tämä on nyt kolmas kevät kun kasvatan pelargoneja myös siemenistä, kotimaisissa kaupoissa on vaan harmittavasti aika suppea valikoima lajeja. Siemenestä kasvattaminen on sinällään ihan helppoa, mutta olen huomannut, että joissakin lajeissa itävyys on huonompi kuin toisissa.

 

inspire pink2

 

Suosikkipelargoni minulle tähän mennessä on kaksi vuotta sitten siemenistä kasvatettu laji Inspire Pink. Suosikiksi se on päässyt kauniin vaaleanpunaisen värin lisäksi siitä syystä miten kestävä se on. Minä talvetan pelargonit normaalissa huoneenlämmössä sisällä ja se on hyvin haasteellista yrittää pitää niitä hengissä kun ne joko kuivaa liikaa liian lämpimässä tai sitten tapan ne liika kastelulla. Inspire Pink on osoittautunut sellaiseksi lajiksi, että sitä on melkein mahdoton saada hengiltä vaikka joka talvi ehkä noin 50% sisälle tuoduista pelargoneista kuolee.

 

inspire pink5

 

Ainut huono puoli pelargonioissa on, että ne eivät viihdy sateessa, joten ne kannattaa sijoittaa katoksen alle. Minulla on pelargonit talon seinän vierustalla, laatikoissa ikkunalla ja ne viihtyvät hyvin myös kasvihuoneessa.

 

inspire pink1

 

Toivottavasti tulisi pelargoneille suotuisa kesä, niin pääsisi nauttimaan kunnolla niiden kukkimisesta. Viime kesänä tuntui ettei ne oikein päässeet kunnolla vauhtiin.

 

 

 

Ensimmäiset taimet -24

taimet
Paprikan ja chilin taimia.

Reilu kuukausi sitten alkoi minulla vuoden -24 puutarhakausi kun kylvin ensimmäiset siemenet multaan. Ensimmäisenä vuorossa olivat chilit, paprikat, pelargonit, kelloköynnös ja isokirjopeippi. Tänä vuonna yritän pitää ainakin kasvarin suhteen malttia päässä ja pitää kasvien määrän kohtuudessa.

Paprikoita laitoin vain kolmea lajia, punaista suippopaprikaa kaupan paprikoista otetuista siemenistä, jättipaprika Spanish Giantia ja Mini Chocolate Bell- pikkupaprikaa.

Suippopaprikaa olen kasvattanut monta vuotta ja se voittaa satoisuudessaan muut kasvattamani paprikat mennen tullen, siksi se kuuluu suosikkeihini. Tiedän, ettei ulkomaalaisista kasviksista saisi kerätä siemeniä, mutta minä otin siemenet ennen kuin asiasta tiesin ja nyt otan siemenet talteen omista kasvateistani joten tautivaaraa ei enää ole. Myös Spanish Giant  ja Mini Chocolate Bell ovat tuttuja viime vuodelta, mutta sato jäi aika pieneksi, joten haluan kokeilla näitä uudelleen. Tänä vuonna paprikaa tulee kaiken kaikkiaan puolet vähemmän viime vuosiin nähden.

Chilien määrää vähensin myös reilusti viime vuoteen nähden. En ostanut uusia siemeniä ollenkaan, joten olen kaikkia lajeja kokeillut aikaisemmin. Valitsin muutaman lajikkeen sen mukaan, että tulee mukaan tulee sekä tulisempia että mietoja lajeja. Lajit ovat Aji Delight, Sugar Rush Amarillo, Aji Mango, Sugar Rush Stripey sekä Bolivian Rainbow. 

Bolivian Rainbow- chilin valitsin yksinomaan kasvin koristeellisuuden vuoksi. Ostin siemeniä kaksi vuotta sitten kun aloin haaveilemaan chili- bonsain kasvatuksesta, mutta en sitten onnistunut kasveja talvettamaan. Nyt ajattelin kokeilla uudelleen. Siemeniä oli tosin vain kaksi jäljellä ja niistä vain toinen iti, mutta onneksi sain edes sen yhden taimen, josta toivottavasti saan kerättyä lisää siemeniä varastoon.

 

kellokoynnos
Kellököynnöksen taimia.

 

Kelloköynnöksestä on ollut paljon juttua Facebookissa kun monet ovat niihin kovin ihastuneita ja niinpä päätin minäkin niitä tänä vuonna kokeilla ensimmäistä kertaa. Siemenet itivät ihan hyvin ja nyt minulla on 12 tainta hyvää vauhtia kasvamassa. Kasvuvauhti näyttää vaan aika hurjalta, joten nähtäväksi jää miten pulassa olen niiden kanssa parin kuukauden päästä.

Pelargoneja ei ollut tarkoitus tänä vuonna siemenistä kasvattaa ollenkaan, kun niitä sitten kesällä tarttuu kuitenkin matkaan puutarhamyymälöistä, mutta heräteostoksena tarttui ruokakaupasta mukaan Super Hybrid Mix- pussi. Siemenet itivät huonosti ja sain vain kolme taimea. Toivottavasti ne edes pysyvät hengissä. 

 

isokirjopeippi
Isokirjopeipin taimet.

 

Viime vuonna innostuin kirjopeipeistä ja ostinkin niitä monia eri värejä loppukesästä Tokmannin puutarhamyymälän loppuunmyynnistä, mutta niiden kanssa kävikin sitten köpelösti kun yöpakkaset vei ne mennessään. Olin juuri silloin kipeänä kun ensimmäisiä hallaöitä alkoi olemaan, enkä pitänyt niitä niin tarkkaan silmällä. Ajattelin niiden kasvarissa pärjäävän, mutta ne sittenkin olikin tosi arkoja kylmälle ja kuolivat kaikki. Nyt sitten bongasin siemenpussin kaupassa jossa on paljon eri värejä, niin olihan niitä kokeiltava sitten alusta asti itsekkin kasvattaa. Pitää vaan syksyllä muistaa tuoda ne heti sisälle kun kylmä vähänkin uhkaa. Pikkutaimet on tosi söpöjä kun niiden lehtiin alkaa jo pienestä pitäen tulemaan väriä ja saa osviittaa vähän ehkä siitä, millainen kasvista isona tulee.

 

Mielettömän hyvä fiilis on taas aloittaa kasvukautta ja nyt alkaakin olla jo se aika käsillä, että kylvöjä saa tehdä koko ajan lisää, joten tällaisia postauksia on tulossa piakkoin lisää kunhan uusimmat kylvökset taas itävät ja vähän kasvavat.

Mukavaa ja kylvörikasta maaliskuuta kaikille!

 

 

 

Puutarhamasennusta

IMG 4562 scaled

Niinpä se vaan kesä mennä hujahti, eikä montaa postausta blogiin ole tullut. Syynä on ollut heinäkuun surkeat kelit, ei ole puutarhahommat kiinnostanut pätkääkään. Kun aina on vaan satanut ja sade on piiskannut pilalle kaikki kukatkin, eikä kasvihuoneessakaan ole niin hääppöisesti mennyt, niin ne kasviraasut ovat saaneet olla aikalailla oman onnensa nojassa.

Kyllä minulla tuo puutarhahomma kulkee käsikädessä säiden mukaan, nyt kun tällä viikolla on aurinko paistanut, niin heti mieli piristyy, eikä malttaisi sisällä olla ollenkaan. Puutarhatöiden lisäksi minulla aina alkaa mieli halajamaan metsäpoluille heti kun syksyn tuntua alkaa olla ilmassa ja itikkapopulaatiot vähenee. Syksy on minusta kaikkein kivointa ulkoiluaikaa ja nytkin minulla on melkein koko syyskuu lomaa ja innolla odotan, että pääsen luontopolkuja ja ulkoilureittejä kiertelemään.

Puutarha- aiheisia postauksia pyörii mielessä joitakin ja yritän saada ne tässä kirjoiteltua ja varmasti sitten syksyn mittaan siirrytään tosiaan sitten puutarhasta metsän puolellekkin ja pääsette minun mukaan  metsäretkille. Minua on retkeilykärpänen puraissut ja sain vähän etukäteen synttärilahjaksi riippumaton ja sitä ole vähän testaillut päiväunipaikkana. Talven aikana olisi tarkoitus hommailla lisää varusteita ja jos sitten ensikesänä nukkuisi siinä omalla pihalla öitäkin ja voisi tehdä metsäänkin yhden yön reissuja.

Tässäpä oli tällaista pikaista tilannepäivitystä, mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

 

 

 

Monen inhokki, herttavuorenkilpi

Herttavuorenkilpi taitaa olla sellainen perenna jota ei kovinkaan moni varsinaisesti ihaile ja halaja omaan pihaan, mutta kuitenkin se on tuttu näky vähän joka puolella.

herttavuorenkilpi1

 

herttavuorenkilpi2

 

En itsekkään varsinaisesti ilosta kiljunut kun se pihasta löytyi kun tähän taloon muutettiin ja ensimmäinen ajatukseni oli, että tuo lähtee ilman muuta hävitykseen. Onneksi kasvia ei ollut kuitenkaan istutettu mihinkään pihan paraatipaikalle ja se jäi unohduksiin moniksi vuosiksi pihan perälle.

Olisikohan tästä ollut pari vuotta aikaa kun päätin, että nyt se lähtee. Kaivoin juurakkoa ylös ja ajoin trimmerillä sitä pois ja sitkeästi se aina vaan nousi maasta uudelleen. Kasvi oli ollut täysin hoitamatta oman onnensa nojassa vuosia ja huomasin, että uusi kasvava kasvusto onkin paljon paremman näköistä kuin vanha oli. Sitten päätinkin antaa rassukalle armahduksen. Jos se noin sinnikkäästi jaksaa kasvaa tontin huonoimmassa paikassa, niin olkoon sitten, eipä siitä kuitenkaan mitää haittaa ole.

Siihen herttavuorenkilven suosio varmasti perustuukin, se kasvaa sielläkin, missä mitään muuta ei oikein saa kasvamaan, eikä se vaadi kauheasti hoitoa.

 

herttavuorenkilpi4

 

Kuten kuvissa näkyykin, niin aika hoitamatta tämä on minulla edelleenkin ja heiniä kasvaa tuolla seassa, mutta ehkä tänä kesänä voisin antaa sille vähän rakkautta ja kitkeä ja kattaa tuota aluetta.

 

 

Kukka kuin aurinko, kevätvuohenjuuri

Kevätvuohenjuuren kukintaa odotan hartaasti joka kesä, vaikka en edes ole erityisemmin keltaisten kukkien ystävä. Jotenkin se on saanut minut valloitettua puolelleen runsaalla, pirtsakalla kukinnallaan ja helppohoitoisuudellaan.

 

kevatvuohenjuuri3

 

kevatvuohenjuuri4

 

Minä jaksan ihailla myös tämän perennan sitkeyttä, se kasvaa nätisti huonommassakin maassa ja minullakin puun juurelle hylkäämäni jakotaimet lähtivät kasvamaan omia aikojaan ilman, että istutin niitä edes maahan. Hallitsemattomasti tämä ei kuitenkaan leviä vaan kasvaa säännöllisen muotoisena noin 50cm korkeana puskana.

 

kevatvuohenjuuri7

 

kevatvuohenjuuri1

 

Yksi pörriäinenkin sentään eksyi kuvaan, hiljaista on ollut sillä rintamalla, lieneekö syynä kylmät säät.

 

 

Kevään siniset kukkijat

Meidän piha on näin keväällä vähän hankala pihaa ympäröivien isojen puiden takia. Kevätaurinko jää niin matalalle puiden taakse, että piha sulaa todella hitaasti ja kun toisilla on pihat jo täynnä kevätkukkijoita, meillä on vielä monta kymmentä senttiä lunta suurimmassa osassa pihaa. Pikkuhiljaa on kuitenkin alkanut meidänkin pihalle kukkia ilmestymään.

Edellisessä postauksessani kirjoitin krookuksista ja tuon postauksen aikaan oli vasta yksi kukkapenkki sulana, mutta nyt on krookukset kukkineet jo toisessakin penkissä.

krookus2 1

krookus1 1

 

Idänsinililjatkin ovat jo parhaimman loistonsa näyttäneet ja alkavat olla hiipumaan päin.

Minulla idänsinililjaa kasvaa niin nurmikolla kuin kukkapenkissäkin ja ne saavat itsestään levitä minne haluavat. Ne tuntuvat leviävän ihan kiitettävään tahtiin ja ovat minusta tosi harmittomia kun keväisen kukinnan jälkeen ne häviävät näkyvistä ja ilmestyvät kukkimaan sitten taas seuraavana vuonna.

idansinivuokko2

 

idansinivuokko1

 

Sinivuokko pihallani on talon edellisen omistajan istuttama ja ihmettelen kovasti, että se on vielä hengissä. Se on vähintäänkin muutaman vuoden välein vaihtanut paikkaa minun toimestani ja silti se on kiltisti kukkinut joka kevät.

Nykyisellä paikallaan, pionien juurella, sinivuokko on ollut nyt muutaman vuoden ja nyt tuntuu, että se on kotiutunut tuohon paikkaan niin hyvin, että enää en raaski sen paikkaa vaihtaa vaikka mikä tulisi, kun tänä vuonna näytti taas tulevan ennätysmäärä kukkia.

sinivuokko2

sinivuokko1

 

Kevätkaihonkukka kuuluu suosikkiperennoihin. Sain pienen alun tästä muistaakseni pari vuotta sitten ja nyt se on rönsyillään levinnyt ja melko isolle alalle.

Vaikka kukat ovat pieniä niin niitä on paljon, että sininen kukkameri loistaa kauas. Kukinta kestää myös melko pitkään.

kevatkaihonkukka2

kevatkaihonkukka1

 

Seuraava operaatio pihalla olisikin kukkapenkkien siivous kun olen odottanut, että perennat nousisivat taimelle ennen kuin menen sinne kuopsuttelemaan. Kuunliljoja varsinkin saa odottaa ikuisuuden ennen kuin minkäänlaista elämää alkaa näkyä. Tänä kesänä suurin projekti minulla varmaan tuleekin olemaan kahden ison istutusalueen puhdistaminen rikkaruohoista. Kun aikoinaan tähän taloon muutimme, oli piha saanut villiintyä monta vuotta, ja se kyllä näkyy nyt siinä miten vaikeaa on kukkapenkkien perustaminen on. Juolavehnää, nokkosta yms. tunkee joka välistä, mutta nyt olen päättänyt aloittaa todellisen taiston niitä vastaan. Saas nähdä kumpi väsähtää ensin, puutarhuri vai rikkaruohot.

 

Kevään ensimmäinen kukkija, krookus

 

Eipä tästä ole kuin muutama päivä aikaa kun laitoin kuvia meidän pihasta ja sen kovin vielä talvisesta asusta, mutta yksi aurinkoinen päivä muutti tilannetta ja tein kauan odotetun bongauksen, ensimmäiset kukkaset.

Nämä krookukset, myös sahramin nimellä tunnetut kukat, ovat olleet kyllä melkoisen sitkeitä sissejä. Aurinkoisina päivinä ne kukkivat nätisti ja kylmempinä päivinä ne pitävät kukkansa suljettuina, eivätkä ole olleet moksiskaan vaikka ovat saaneet lunta niskaansa.

 

krookus2

Olen istuttanut tätä ’Ruby Giant’ – tähtisahrami- lajiketta puolitoista vuotta sitten syksyllä, joten se ei ole vielä ehtinyt leviämään, mutta oikein hyvin vaikuttaisi tämä viihtyvän talon päädyn pionipenkissä. Toiseen kukkapenkkiin istutin samaan aikaan lajitelman eri värisiä krookuksia, mutta ne ovat vielä lumen alla.

Krookukset ovat samanlaisia sipulikasveja kuin tulppaanit ja narsissit, ne istutaan maahan myöhään syksyllä ja jo heti seuraavana keväänä ne sitten kukkivat. Mitään sen erikoisempaa hoitoa ne eivät tarvitse, mutta kukinnan jälkeen kannattaa lehtien antaa kuihtua ja kuolla omassa rauhassa pois, jotta kasvi saa rauhassa varastoida niistä kaikki ravinteet sipuliinsa seuraavan vuoden kasvua varten.

krookus1

 

Kyllä ne vaan on söpöjä kukkasia. Voisikohan sitä nyt ajatella, että kesä alkaa olla aluillaan. Eiköhän tässä pian pääse bongaamaan lisää kukkia pihalla ja mitä olen lämpötilaennusteita seurannut, niin jos ei jo tänään, niin ainakin muutaman päivän sisällä vien ensimmäisiä kasveja kasvihuoneeseen.

Mukavaa viikonloppua!

Myöhäisen kevään vappufiiliksiä

takapiha523

Iloiset vapunpäivän toivotukset kaikille, vaikka täällä onkin kovasti ollut vappufiilis kateissa, kun iski tuo takatalvi sitten vielä tähän väliin. Minulla puutarhakauden aloitus vaan antaa odotuttaa itseään vaikka kovasti minulla sormet syyhyäisi päästä jo kuopsuttamaan kukkapenkkejä. Meidän pihaa reunustavat isot puut ja aurinko jää näin keväisin niiden taakse ja siksi pihan sulamista saa odotella tosi pitkään normaalistikkin, mutta nyt kylmät säät pahentavat tilannetta entisestään. Viime viikon puolessa välissä katselin ensimmäistä kukkapenkkiä, että siellä näkyy jo kasvun merkkejä ja sitä voisi pian päästä siivoilemaan, mutta ei mennyt kuin pari päivää, niin uutta lunta tuli varmaan toistakymmentä senttiä, onneksi niistä on kuitenkin osa taas sulanut poiskin.

Enpä muista tällaista vappua aikaisemmin koskaan olleen. Aina ollaan grillauskausi yleensä aloitettu vappuna ja siihen mennessä on pihaa saatu haravoitua ja siivottua ainakin terassien ympäriltä, mutta nyt ei ole tarvinnut sellaisesta edes haaveilla. Ja nyt on ollut niin kylmäkin, päivällä vain muutamia asteita  lämmintä, niin eipä ole grillaus käynyt edes mielessä.

alapiha523

Eipä nyt kuitenkaan vellota negatiivisuudessa, kyllä se kesä sieltä aikanaan tulee. Kasvihuoneen valmistelut minulla alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla, kun olen sitä pikkuhiljaa tässä kuukauden sisällä laitellut ja suunnitelmissa on, että saisin sen tällä viikolla valmiiksi odottamaan kasvien istuttamista. Kolmen viikon päästä minulla alkaa kesäloma ja toivottavasti silloin pääsen aloittamaan kasvarikauden. Kasvihuoneen laitosta tulee oma postauksensa kunhan saan sen valmiiksi.

Sisällä taimien kasvatus sujuu ihan hyvin, valaisimet vaan vaatii uudelleen järjestelyä. Pitää nyt alkaa priorisoimaan kaikki mahdollinen valo tomaateille, kun niistä alkaa tulla turhan honteloita kun niitä ei saa ulkoilutettua yhtään, muut taimet saavat sitten pärjäillä luonnonvalolla. Chilit ja paprikat ovat hyvällä mallilla, monissa on jo kukkia ja yhdessä chilissä jo raakilekkin.

Vielä olisi kylvöjäkin tehtävänä, ainakin kurkut, kesäkurpitsat ja vähän auringonkukkaa. Krasseja olen tässä miettinyt, että esikasvatanko niitä vai uskaltaisinko kokeilla suorakylvöä tai sitten kylvän ne kasvariin esikasvatukseen kun kelit vähän lämpiää. En osaa oikein päättää. Haaveena on kasvattaa samanlainen krassivene kuin viime kesänä ja siihen menee melko monta tainta. En tiedä miten saan taimet tänne sisälle mahtumaan, mutta toisaalta tietenkin haluaisin, että kukinta alkaisi mahdollisimman aikaisin. Voisihan sitä tehdä kylvöjä sekä sisälle että ulos ja sitten vähän vertailla niiden kasvua, niin näkisi sitten mikä on kannattavaa tulevina kesinä.

Krassivene
Krassivene kesällä 2022

Ihana katsella tuota kesäistä kuvaa, kohta se ihana aika alkaa taas, kun joka nurkalla kukoistaa..