Meidän piha on näin keväällä vähän hankala pihaa ympäröivien isojen puiden takia. Kevätaurinko jää niin matalalle puiden taakse, että piha sulaa todella hitaasti ja kun toisilla on pihat jo täynnä kevätkukkijoita, meillä on vielä monta kymmentä senttiä lunta suurimmassa osassa pihaa. Pikkuhiljaa on kuitenkin alkanut meidänkin pihalle kukkia ilmestymään.
Edellisessä postauksessani kirjoitin krookuksista ja tuon postauksen aikaan oli vasta yksi kukkapenkki sulana, mutta nyt on krookukset kukkineet jo toisessakin penkissä.
Idänsinililjatkin ovat jo parhaimman loistonsa näyttäneet ja alkavat olla hiipumaan päin.
Minulla idänsinililjaa kasvaa niin nurmikolla kuin kukkapenkissäkin ja ne saavat itsestään levitä minne haluavat. Ne tuntuvat leviävän ihan kiitettävään tahtiin ja ovat minusta tosi harmittomia kun keväisen kukinnan jälkeen ne häviävät näkyvistä ja ilmestyvät kukkimaan sitten taas seuraavana vuonna.
Sinivuokko pihallani on talon edellisen omistajan istuttama ja ihmettelen kovasti, että se on vielä hengissä. Se on vähintäänkin muutaman vuoden välein vaihtanut paikkaa minun toimestani ja silti se on kiltisti kukkinut joka kevät.
Nykyisellä paikallaan, pionien juurella, sinivuokko on ollut nyt muutaman vuoden ja nyt tuntuu, että se on kotiutunut tuohon paikkaan niin hyvin, että enää en raaski sen paikkaa vaihtaa vaikka mikä tulisi, kun tänä vuonna näytti taas tulevan ennätysmäärä kukkia.
Kevätkaihonkukka kuuluu suosikkiperennoihin. Sain pienen alun tästä muistaakseni pari vuotta sitten ja nyt se on rönsyillään levinnyt ja melko isolle alalle.
Vaikka kukat ovat pieniä niin niitä on paljon, että sininen kukkameri loistaa kauas. Kukinta kestää myös melko pitkään.
Seuraava operaatio pihalla olisikin kukkapenkkien siivous kun olen odottanut, että perennat nousisivat taimelle ennen kuin menen sinne kuopsuttelemaan. Kuunliljoja varsinkin saa odottaa ikuisuuden ennen kuin minkäänlaista elämää alkaa näkyä. Tänä kesänä suurin projekti minulla varmaan tuleekin olemaan kahden ison istutusalueen puhdistaminen rikkaruohoista. Kun aikoinaan tähän taloon muutimme, oli piha saanut villiintyä monta vuotta, ja se kyllä näkyy nyt siinä miten vaikeaa on kukkapenkkien perustaminen on. Juolavehnää, nokkosta yms. tunkee joka välistä, mutta nyt olen päättänyt aloittaa todellisen taiston niitä vastaan. Saas nähdä kumpi väsähtää ensin, puutarhuri vai rikkaruohot.
