Kaura- omenapaistos ja vaniljakastike

 

kaura omenapaistos

 

Nyt kun omenakausi on hyvässä vauhdissa, ajattelin pitkästä aikaa tehdä kaura- omenapaistosta. Tämä jälkkäri kuuluu meillä vakioresepteihin joita tehdään,  joten ajattelin jakaa reseptin teillekkin. Meillä paistoksen kylkeen kuuluu ehdottomasti omatekoinen vaniljakatike.

 

Kaura- omenapaistos

 

Aineet

2-4 omenaa

 

Kuorrute:

50g voita tai margariinia

0,5dl sokeria

2dl kaurahiutaleita

(1tl kanelia)

 

Valmistus

Kuori ja lohko omenat ja laita ne uunivuokaan.

Sulata kuorrutteen voi kattilassa ja lisää siihen sokeri ja kaurahiutaleet sekä halutessasi kaneli. Sekoita seos tasaiseksi.

Kaada kuorrute omenien päälle vuokaan.

Paista uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Paistumista kannattaa seurailla, koska kuorrute helposti kärähtää. Itse lasken uunin lämpöä hiukan kun pinta on saanut tarpeeksi väriä, toki paistoaika sitten pitenee. Haarukalla voi kokeilla omenoiden kypsymistä, itse tykkään, että ne ovat parempia melko pehmeinä, mutta toki ne voi jättää myös napakammaksikin, ihan kuinka itse tykkää.

 

 

Vaniljakastike

 

Aineet

3dl maitoa

1 pieni kananmuna

2tl sokeria

2tl perunajauhoja

1tl vaniljasokeria

 

Valmistus

Vatkaa maito, muna, sokeri ja perunajauhot kattilassa sekaisin.

Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee. Älä anna kiehua.

Anna kastikkeen jäähtyä, voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan kylmään veteen. Sekoita kastiketta välillä jäähtymisen aikana. Lisää vaniljasokeri jäähtyneeseen kastikkeeseen.

Kastiketta kannattaa maistaa lopuksi, niin voi vielä sokerien määrää säätää omaan makuun sopivaksi. Itse ainakin tykkään, että vanilja maistuu reilusti joten laitan vaniljasokeria enemmän kuin mitä ohjeessa sanotaan.

 

Omenapaistos on parhaimmillaan haaleana kylmän vaniljakastikkeen kera.

 

Onko kaura- omenapaistos teille ennestään tuttu? Jos en ihan väärin muista, niin presidentti Tarja Halonen on kertonut tämän olevan hänen lempijälkiruokansa.

 

 

Seuraa blogia bloglovinissa.

Intiaaniminttu eli Valkosirokki

intiaaniminttu

 

Muutama vuosi sitten törmäsin K-Raudan yrttipöydällä mukavan näköiseen yrtin taimeen joka tuoksui mintulle, mutta kasvoi lamoavasti. Taimia oli vain yksi jäljellä ja siitä puuttui nimilappu, mutta se lähti matkaani silti. Kotona pienen Googlettelun tuloksena  selvisi, että kasvi on Intiaaniminttu.

Intiaaniminttu lumosi minut täysin. Taimi kasvoi reheväksi amppeliksi, kukki pienin söpöin kukin, jotka olivat myös kimalaisten mieleen, ja ohimennessäni sain nauttia mintun tuoksusta kun vähän kädellä pölläytin kasvia.

Seuraavana kesänä olisin jälleen halunnut kasvattaa minttua enemmänkin, mutta en löytänyt taimia mistään. Siemeniäkin yritin etsiskellä ulkomaisia nettikauppoja myöten, mutta mistään en niitä löytänyt. 

Jälleen kului vuosi ja yllätyksekseni Intiaaniminttu ilmestyikin Kodin Kukkien valikoimaan. Sehän piti tietenkin heti laittaa tilaukseen ja taas sain nauttia kasvista yhden kesän. Huonon saatavuuden takia olisin kovasti halunnut säilyttää kasvin talven yli, mutta se kuoli samantien kun toin sen sisälle syksyllä. Onneksi kuitenkin kasvi on nyt pysynyt Kodin Kukkien valikoimassa useamman vuoden, joten se on ollut nyt minun vakio ostokseni joka kevät.

 

 

intiaaniminttu2

 

Intiaaniminttu ei nimestään huolimatta ole varsinaisesti minttu ollenkaan, joten normaalien minttujen kaltaista holtitonta leviämistä ei tarvitse pelätä. Intiaaniminttu kuuluu Sirokki- kasveihin ja virallinen nimi onkin Valkosirokki. Intiaaniminttua voi kuitenkin käyttää hyötykasvina samalla tavalla kuin oikeitakin minttuja esim. teehen. 

Intiaaniminttu on helppo kasvatettava, se sopii niin varjoon kuin aurinkookin, kunhan vaan huolehtii tasaisasta kastelusta ja säännöllisestä lannoituksesta. Kasvi kestää myös kuivahtamista, mutta oman kokemuksen mukaan, kasvi kyllä pysyy hengissä kuivassakin mullassa, mutta jää kitukasvuiseksi. Hyvissä olosuhteissa kasvi kasvaa reheväksi. Yllä olevassa kuvassa on kolme pientä tainta isossa muoviruukussa ja siitä kasvoi kyllä tosi kaunis kesän aikana, versot on varmaan melkein metrin pitkiä.

Kova halu minulla olisi saada kasvi talvehtimaan. Kerran siis yritin tuoda sen sisälle ja epäonnistuin sen kanssa. Viime syksynä laitoin ne maahan, mutta jälkeenpäin luin, että Intiaaniminttu ei talvehdi ulkona Suomessa. Ehkä ensi syksynä taas kokeilen tuoda ne sisälle, kun sisällä talvetus on ilmeisesti on mahdollista jos olosuhteet vain on sopivat.

 

Onko Intiaaniminttu sinulle tuttu kasvi?

 

 

 

 

Kasvihuoneen kasvatusten suunnittelu kesälle -24

tomaatit

 

Joka kevät on aina yhtä ihanaa kun saa alkaa suunnitella uutta kautta kasvihuoneessa ihan toden teolla. Se tosin ei ole kovin helppoa, koska aina sinne haluaisi enemmän laittaa kasvatettavaa kuin mitä sinne mahtuu. Viime vuonna tein sen virheen, että laitoin kasvarin omaan makuuni liian täyteen. Vaikka kasvit mahtuivatkin siellä hyvin kasvamaan, niin minulle kasvihuone ei ole paikka, jossa haluan kasvatuksen maksimoida, vaan haluan, että se on myös mukava ja viihtyisä paikka hengailla.

Viime vuonna kahvittelu jäi hyvin vähäiseksi kasvihuoneessa, kun ei siellä viidakon keskellä vaan tehnyt mieli oleskella, siksi tänä vuonna ajattelin ottaa askelen taaksepäin ja palata enemmän siihen, millainen kasvari oli aikaisempina vuosina. Haluan että kasvarissa on tarpeeksi vapaata tilaa, että mahtuu hyvin liikkumaan ja hoitamaan kasveja ja hyötykasvien lisäksi pitää kukkiakin olla reilusti.

Lämpimän talvilomaviikon kunniaksi kävin fiilistelemässä kasvarissa ja järjestelin sen uuteen järjestykseen. Samalla piirsin pohjapiirroksen, johon oli sitten hyvä alkaa suunnittelemaan, mitä sinne mahtuu. Vilautinkin tätä kuvaa jo Facebookin puolella.

 

kasvihuonesuunnitelma

 

Tomaateissa keskityn tänä vuonna enimmäkseen kirsikkatomaatteihin, koska niistä saa paremmin satoa kuin isoista lajikkeista. Olen kuitenkin heikkona pihvitomaatteihin, joten niitäkin on sitten valikoitunut mukaan reilusti. Lisäksi mukana on muutama erikoisempi lajike.

Kirsikkatomaateista ’Sungold’ ja ’Sweet Million’ on olleet minulla kasvatuksessa joka vuosi, koska tykkään napsia näitä kasvarissa välipalaksi kun ne ovat niin makeita ja hyviä. Näiden kanssa samaan sarjaan pääsevät viime kesäiset tuttavuudet ’Black Cherry’ ja ’Arielle’. ’Dr. Carolyn’ on myös minulla ollut jo kahtena edellisenä kesänä, se on minun suosikkini keltaisista kirsikkatomaateista. Viimekesäisistä tuttavuuksista pääsee tänä vuonna kasvatukseen myös ’Sweet Cassady’, ’Blush’, ’Black Opal’ ja ’Big Sungold Select’.

Viime kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa myös vihreitä lajikkeita. Miniluumutomaatti ’Green Envy’ pompsahti suoraan suosikkien joukkoon, kun taas normaalin kokoinen ’Green Zebra’ ei tehnyt vaikutusta, mutta saa kuitenkin uuden mahdollisuuden tänä vuonna. En hylkää mitään lajia yhden kokeilun perusteella, koska voihan olla, ettei kasvuolosuhteet yhtenä vuonna ole niin suotuisat, että laji pääsisi näyttämään parhaat puolensa ja siksi haluan kokeilla useamman kerran ennen kuin totean ettei joku laji ole minulle mieleen.

Uusia lajikkeita pääsee kokeiluun tänä vuonna 3 kpl, ’Red Cherry’ -kirsikkatomaatti, ’Roma’ -luumutomaatti ja ruukkutomaatti ’Maja’. Ruukkutomaatteja olenkin kylvänyt jo reilusti, muita lajikkeita ovat ’Vilma’, ’Minibell’, ’Window Box Yellow’,’Aztek’ ja ’Father Frost’. Pihvitomaattilajikkeiksi valikoitui puolestaan ’White Beefsteak’, ’Apelsin’, ’Orange Queen’, ’Brandywine’ ja ’Brandywine Yellow’.

Lopuista lajikkeista ’Tigerella’, on minun luottotomaatti, tekee satoa huonompanakin kesänä kivasti, ’Citrina’ ilahdutti viime kesänä hauskan sitruunamaisen ulkonäkönsä vuoksi ja oli myös kivan makuinen ja ’Red Cavernista’ toivon saavani tehtyä täytettyjä tomaatteja. ’Ghost’ oli suurin yllättäjä viime vuonna, persikkamaisen nukkainen ulkokuori herätti minussa kovin paljon ennakkoluuloja, mutta makuhan oli mitä mainioin ja tämä pompsahti myös suosikkien joukkoon.

Amppelitomaattilajeiksi tulee ’Garten Perle’ ja ’100&1000’.

 

amppelitomaatti

 

Tomaattien lisäksi kasvihuoneeseen tulee chilit ja paprikat, joista kerroin jo aiemmin, ja reilusti kurkkua sekä tänä vuonna ajattelin kokeilla ihan huvin vuoksi taas vesimelonia. Kaksi vuotta sitten sain muistaakseni kolmesta kasvista yhden pienen melonin, kiva nähdä kuinka tälla kertaa käy. Viidakkokurkkua ja pesusienikurkkua yritin kasvattaa viime vuonna, mutta jostain syystä en saanut taimia onnistumaan, joten niitäkin kokeilen myös nyt uudelleen.

Tarkoitus on sitten näiden lisäksi laittaa yrttejä, kukkia ja mitä kaikkea sitä kesään mennessä keksiikään. Alkaahan tässä jo mieli malttamattomana kesää odottaa kun näitä mietiskelee ja suunnittelee.

 

 

 

Siementen talvikylvö kokeiluun

siemenet

 

Olen jo monena keväänä lukenut juttuja siementen talvikylvöstä ja ajatellut, että sitä pitäisi itsekkin kokeilla. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut hommaan ryhtyä, kun olen ajatellut, että sitten harmittaa jos se ei onnistukkaan ja siemenet menevät hukkaan. Nyt kuitenkin kun kukkien kasvatus siemenistä on alkanut minua kiinnostaa koko ajan enemmän, niin ajattelin laittaa talvikylvöt kokeiluun, koska sisällä kasvatustilat jäävät auttamattomasti liian pieniksi.

Talvikylvö tarkoittaa sitä, että siemenet kylvetään normaaliin tapaan sisällä johonkin purkkiin, mutta ikkunalaudan sijaan kylvös viedäänkin ulos, vaikka ulkona olisikin vielä täysi talvi meneillään. Ideana talvikastuksessa on, että kun keväällä ilmat lämpenevät ja olosuhteet siemenien itämiselle on oikeat, alkavat ne kasvamaan luontaiseen tahtiinsa ja näin niistä tulee valmiiksi kylmälle karaistuneita, tanakoita ja vahvoja taimia.

 

talvikylvot2

 

Minulle ensimmäisiin kylvöksiin valikoitui samettikukkaa, paria erilaista tuoksuhernettä ja unikkoja, lehtikaalia, ruiskaunokkia, auringonkukkaa ja perennoista kulleroa ja sormustinkukkaa. Muita talvikylvöön sopivia lajeja ovat kukista mm. kosmoskukat, kehäkukat, orvokit ja malvat. Hyötykasveista kannattaa kokeilla esim. tilliä, persiljaa, salaatteja, porkkanaa, retiisiä, rucolaa, pinaattia sekä hernettä.

Koska tämä on nyt minun ensimmäinen kokeilu, niin olen kylvänyt jo samettikukkaa ja kylvän ainakin tuoksuhernettäkin vielä sisällekkin varmuuden vuoksi, etten jää kokonaan ilman kukkia sitten jos talvikylvökset ei onnistukkaan. Onhan se myös mielenkiintoista vertailla sitten lopputuloksia, että jos kasvatus onnistuu sekä sisällä että ulkona, niin miten taimet sitten eroavat toisistaan.

 

talvikylvot

 

Kylvettyjen siemenien päälle laitetaan ensin multakerros niin kuin normaalistikkin ja kun ne viedään ulos laitetaan niiden päälle vielä kerros lunta. Minulla kylvökset menivät kasvihuoneeseen, niin ne ovat ihan avonaisissa astioissa, mutta jos viet kylvökset ulos, kannattaa ne laittaa kannelliseen astiaan niin eläimet ei pääse niitä sotkemaan. Pitää kuitenkin ottaa huomioon että astioissa on reiät pohjassa ettei vettä kerry liikaa astioihin ja myös kantta pitää avata sitten kun lumi alkaa sulamaan, ettei laatikkoon kerry liikaa kosteutta.

Keväällä kun kasvu alkaa, pitää muistaa huolehtia kylvöksen kosteudesata ja säätilaa pitää sen verran pitää silmällä, että jos kovin heittää hallan puolelle, niin taimet pitää suojata kylmältä esim. hallaharsolla.

Minä tein kylvökset nyt näin rasioihin, mutta yhtälailla kylvökset voi tehdä myös esim. kasvatuslaatikkoon. Jos kylvökset tekee suoraan maahan pitää kasvatuspaikka valmistella syksyllä jo valmiiksi. Talvella alue sitten vain kaivetaan esiin lumen alta ja käytetään sen verran sulaa multaa, että saadaan kylvökset tehtyä multakerroksien väliin ja sitten komeus kuorrutetaan lumella.

 

Jännityksellä jäädään nyt sitten odottelemaan miten näiden kanssa käy. Onko sinulle talvikylvö tuttu juttu? Onko kasvatukset onnistunut hyvin? Minä palaan sitten asiaan alkukesästä oman kokemukseni kanssa.

 

 

 

Pelargoni Inspire Pink

 

 

inspire pink3

 

Minä olen tässä parin viime vuoden aikana tykästynyt pelargonioihin, kun huomasin miten helppoja kukkia ne oikeastaan ovatkaan kasvattaa. Meillä on todella paahteinen piha ja monet kesäkukat ovat siinä hankalia kun niitä pitää olla kastelemassa koko ajan, mutta pelargonia tykkää auringon porotuksesta ja se pärjää todella vähälläkin kastelulla. Pelargonia on helpompi tappaa liika kastelulla kuin kastelematta jättämisellä. 

Minulle ei niin hirveästi ole, ainakaan tässä vaiheessa, merkitystä mitä lajia pelargoni on, tykkään vaan keräillä eri värejä. Pitkin kesää niitä voi bongailla hyvinkin edullisesti puutarhamyymälöistä. Suurimman osan olen ostanut 0.5 tai 1 euron hintaan puoli kuolleina raaskuina, jotka kyllä pian piristyvät kun alkavat saada kunnon hoitoa.

Tämä on nyt kolmas kevät kun kasvatan pelargoneja myös siemenistä, kotimaisissa kaupoissa on vaan harmittavasti aika suppea valikoima lajeja. Siemenestä kasvattaminen on sinällään ihan helppoa, mutta olen huomannut, että joissakin lajeissa itävyys on huonompi kuin toisissa.

 

inspire pink2

 

Suosikkipelargoni minulle tähän mennessä on kaksi vuotta sitten siemenistä kasvatettu laji Inspire Pink. Suosikiksi se on päässyt kauniin vaaleanpunaisen värin lisäksi siitä syystä miten kestävä se on. Minä talvetan pelargonit normaalissa huoneenlämmössä sisällä ja se on hyvin haasteellista yrittää pitää niitä hengissä kun ne joko kuivaa liikaa liian lämpimässä tai sitten tapan ne liika kastelulla. Inspire Pink on osoittautunut sellaiseksi lajiksi, että sitä on melkein mahdoton saada hengiltä vaikka joka talvi ehkä noin 50% sisälle tuoduista pelargoneista kuolee.

 

inspire pink5

 

Ainut huono puoli pelargonioissa on, että ne eivät viihdy sateessa, joten ne kannattaa sijoittaa katoksen alle. Minulla on pelargonit talon seinän vierustalla, laatikoissa ikkunalla ja ne viihtyvät hyvin myös kasvihuoneessa.

 

inspire pink1

 

Toivottavasti tulisi pelargoneille suotuisa kesä, niin pääsisi nauttimaan kunnolla niiden kukkimisesta. Viime kesänä tuntui ettei ne oikein päässeet kunnolla vauhtiin.

 

 

 

Ensimmäiset taimet -24

taimet
Paprikan ja chilin taimia.

Reilu kuukausi sitten alkoi minulla vuoden -24 puutarhakausi kun kylvin ensimmäiset siemenet multaan. Ensimmäisenä vuorossa olivat chilit, paprikat, pelargonit, kelloköynnös ja isokirjopeippi. Tänä vuonna yritän pitää ainakin kasvarin suhteen malttia päässä ja pitää kasvien määrän kohtuudessa.

Paprikoita laitoin vain kolmea lajia, punaista suippopaprikaa kaupan paprikoista otetuista siemenistä, jättipaprika Spanish Giantia ja Mini Chocolate Bell- pikkupaprikaa.

Suippopaprikaa olen kasvattanut monta vuotta ja se voittaa satoisuudessaan muut kasvattamani paprikat mennen tullen, siksi se kuuluu suosikkeihini. Tiedän, ettei ulkomaalaisista kasviksista saisi kerätä siemeniä, mutta minä otin siemenet ennen kuin asiasta tiesin ja nyt otan siemenet talteen omista kasvateistani joten tautivaaraa ei enää ole. Myös Spanish Giant  ja Mini Chocolate Bell ovat tuttuja viime vuodelta, mutta sato jäi aika pieneksi, joten haluan kokeilla näitä uudelleen. Tänä vuonna paprikaa tulee kaiken kaikkiaan puolet vähemmän viime vuosiin nähden.

Chilien määrää vähensin myös reilusti viime vuoteen nähden. En ostanut uusia siemeniä ollenkaan, joten olen kaikkia lajeja kokeillut aikaisemmin. Valitsin muutaman lajikkeen sen mukaan, että tulee mukaan tulee sekä tulisempia että mietoja lajeja. Lajit ovat Aji Delight, Sugar Rush Amarillo, Aji Mango, Sugar Rush Stripey sekä Bolivian Rainbow. 

Bolivian Rainbow- chilin valitsin yksinomaan kasvin koristeellisuuden vuoksi. Ostin siemeniä kaksi vuotta sitten kun aloin haaveilemaan chili- bonsain kasvatuksesta, mutta en sitten onnistunut kasveja talvettamaan. Nyt ajattelin kokeilla uudelleen. Siemeniä oli tosin vain kaksi jäljellä ja niistä vain toinen iti, mutta onneksi sain edes sen yhden taimen, josta toivottavasti saan kerättyä lisää siemeniä varastoon.

 

kellokoynnos
Kellököynnöksen taimia.

 

Kelloköynnöksestä on ollut paljon juttua Facebookissa kun monet ovat niihin kovin ihastuneita ja niinpä päätin minäkin niitä tänä vuonna kokeilla ensimmäistä kertaa. Siemenet itivät ihan hyvin ja nyt minulla on 12 tainta hyvää vauhtia kasvamassa. Kasvuvauhti näyttää vaan aika hurjalta, joten nähtäväksi jää miten pulassa olen niiden kanssa parin kuukauden päästä.

Pelargoneja ei ollut tarkoitus tänä vuonna siemenistä kasvattaa ollenkaan, kun niitä sitten kesällä tarttuu kuitenkin matkaan puutarhamyymälöistä, mutta heräteostoksena tarttui ruokakaupasta mukaan Super Hybrid Mix- pussi. Siemenet itivät huonosti ja sain vain kolme taimea. Toivottavasti ne edes pysyvät hengissä. 

 

isokirjopeippi
Isokirjopeipin taimet.

 

Viime vuonna innostuin kirjopeipeistä ja ostinkin niitä monia eri värejä loppukesästä Tokmannin puutarhamyymälän loppuunmyynnistä, mutta niiden kanssa kävikin sitten köpelösti kun yöpakkaset vei ne mennessään. Olin juuri silloin kipeänä kun ensimmäisiä hallaöitä alkoi olemaan, enkä pitänyt niitä niin tarkkaan silmällä. Ajattelin niiden kasvarissa pärjäävän, mutta ne sittenkin olikin tosi arkoja kylmälle ja kuolivat kaikki. Nyt sitten bongasin siemenpussin kaupassa jossa on paljon eri värejä, niin olihan niitä kokeiltava sitten alusta asti itsekkin kasvattaa. Pitää vaan syksyllä muistaa tuoda ne heti sisälle kun kylmä vähänkin uhkaa. Pikkutaimet on tosi söpöjä kun niiden lehtiin alkaa jo pienestä pitäen tulemaan väriä ja saa osviittaa vähän ehkä siitä, millainen kasvista isona tulee.

 

Mielettömän hyvä fiilis on taas aloittaa kasvukautta ja nyt alkaakin olla jo se aika käsillä, että kylvöjä saa tehdä koko ajan lisää, joten tällaisia postauksia on tulossa piakkoin lisää kunhan uusimmat kylvökset taas itävät ja vähän kasvavat.

Mukavaa ja kylvörikasta maaliskuuta kaikille!

 

 

 

Puutarhamasennusta

IMG 4562 scaled

Niinpä se vaan kesä mennä hujahti, eikä montaa postausta blogiin ole tullut. Syynä on ollut heinäkuun surkeat kelit, ei ole puutarhahommat kiinnostanut pätkääkään. Kun aina on vaan satanut ja sade on piiskannut pilalle kaikki kukatkin, eikä kasvihuoneessakaan ole niin hääppöisesti mennyt, niin ne kasviraasut ovat saaneet olla aikalailla oman onnensa nojassa.

Kyllä minulla tuo puutarhahomma kulkee käsikädessä säiden mukaan, nyt kun tällä viikolla on aurinko paistanut, niin heti mieli piristyy, eikä malttaisi sisällä olla ollenkaan. Puutarhatöiden lisäksi minulla aina alkaa mieli halajamaan metsäpoluille heti kun syksyn tuntua alkaa olla ilmassa ja itikkapopulaatiot vähenee. Syksy on minusta kaikkein kivointa ulkoiluaikaa ja nytkin minulla on melkein koko syyskuu lomaa ja innolla odotan, että pääsen luontopolkuja ja ulkoilureittejä kiertelemään.

Puutarha- aiheisia postauksia pyörii mielessä joitakin ja yritän saada ne tässä kirjoiteltua ja varmasti sitten syksyn mittaan siirrytään tosiaan sitten puutarhasta metsän puolellekkin ja pääsette minun mukaan  metsäretkille. Minua on retkeilykärpänen puraissut ja sain vähän etukäteen synttärilahjaksi riippumaton ja sitä ole vähän testaillut päiväunipaikkana. Talven aikana olisi tarkoitus hommailla lisää varusteita ja jos sitten ensikesänä nukkuisi siinä omalla pihalla öitäkin ja voisi tehdä metsäänkin yhden yön reissuja.

Tässäpä oli tällaista pikaista tilannepäivitystä, mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

 

 

 

Tomaattien varkaat

Jokakesäinen ihmettelyn aihe uusien tomaatin kasvattajien keskuudessa on, että mitä ne tomaatin varkaat ovat? Miksi niitä poistetaan ja poistetaanko ne kaikista tomaateista? Siksi ajattelin, että voisi olla hyödyllistä tehdä postausta aiheesta..

Tomaatin varkaiksi sanotaan kasvin lehtihankoihin kasvavia versoja, joista ajan myötä kasvaa kokonainen oksa, jos sitä ei poista. Tässä kuvassa näkyy hyvin, että varas kasvaa jokaisen lehden hankaan ja ne kasvavat nopeasti. Itsellä on tapana tehdä varkaanpoistokierros kahdesti viikossa ja silti niitä tahtoo jäädä huomaamatta osa.

 

varas5

 

Varas on hyvä poistaa mahdollisimman pienenä ja silloin sen saa katkaistua helposti ihan vaan sormilla. Joskus jos varas on jäänyt huomaamatta ja se on päässyt kasvamaan isommaksi ja varsi on jo melko paksu, niin silloin se kannattaa katkaista saksilla, koska ison varkaan vetäisy pois saattaa repiä mukanaan tomaatin varttakin. Iso haava kasvissa altistaa sen herkemmin sairauksille.

Varkaita kasvaa monesti myös tomaatin juuresta.

 

varas2

 

Ja tässä on sitten vielä kuvapari tomaatintaimesta, ennen ja jälkeen varkaiden poiston.

 

varkaat1

 

 

varkaatpois

 

On tärkeää tietää, onko kasvattamasi tomaatti, runko- vai pensastomaatti. Varkaat poistetaan vain runkotomaateista. Runko- ja pensastomaattien kasvu on hyvin erilainen ja siksi toisesta poistetaan varkaat ja toisesta ei. Runkotomaateissa tuo yksi runko kasvaa korkeutta ihan loputtomasti ja aina muutaman lehtiparin jälkeen se tekee kukkatertun, jos runkotomaatin antaa kasvaa vapaasti, se kasvattaa vaan paljon lehtiä ja kukkiakin, mutta varsinaisen sadon saattaminen valmiiksi jää heikoksi. Pensastomaatti taas puolestaan kasvaa tiettyyn korkeuteen asti, lajista riippuen noin 50-150cm korkeaksi ja sitten sen rungon kasvaminen loppuu, siksi sen pitää saada kasvattaa varkaat uusiksi oksiksi, jotta se pystyy tuottamaan kukkia ja satoa enemmän.

Runkotomaatin varkaita pystyy kyllä hyödyntämäänkin vähän. Jos tomaateilla on riittävästi kasvutilaa, niin voi antaa yhden varkaan kasvaa ja näin ollen saat kaksilatvaisen kasvin ja enemmän satoa yhdestä kasvista. Minä olen antanut kasvaa toisen latvan jos on varas päässyt niin hyvin piilossa kasvamaan, että se jo kukkii kun huomaaan sen, niin en raaski sitten sitä enää poistaa. Isommaksi kasvaneita varkaita voi myös poistaa ja juurruttaa uudelleen vesiastiassa ja näin siitä saa toisen kasvin kasvatettua.

Varkaista on apua myös silloin, jos runkotomaatin latva katkeaa jostain syystä. Ilman latvaahan runkotomaatti ei kasva, mutta jälleen voit antaa yhden varkaan kasvaa ja siitä tulee sitten uusi latva kasville ja näin sen saa pelastettua satoa tuottavaksi kasviksi.

Jotkin tomaatit on minulla itsestään haarauttaneet rungon kahtia. En ole tähän perehtynyt, että mistä johtuu, mutta näiden olen kanssa antanut kasvaa kaksilatvaiseksi, kun en ole halunnut näitä alkaa kurittamaan leikkaamalla toisen pois.

 

varas4

 

Kuten sanoin, niin pensastomaateista ei varkaita poisteta ja myöskin amppelitomaattien annetaan rehottaa rauhassa. Joistakin tomaateista on vaikea tietää onko ne runkotomaatteja vai pensaita, mutta googlettamalla lajikkeen, löytyy kyllä aika hyvin eri lajikkeiden esittelyjä, joissa on mainittu tarvitseeko varkaita poistaa. Tosiaan amppelilajikkeet on varmoja, ettei niistä varkaita poisteta ja myöskin pieniksi jäävät ruukkutomaatit on myös pensaina kasvatettavia.

 

varas3

 

Toivottavasti tästä tuli selvennystä asiaan jos varkaiden poisto mietityttää. Itselle varkaidenpoistokierrokset on melkein kuin terapiaa, kun saa rauhassa nypläillä kasvien kanssa ja samallahan sitä sitten tulee tarkasteltua kasvit muutenkin läpi, että kaikki on ok.

 

 

 

Monen inhokki, herttavuorenkilpi

Herttavuorenkilpi taitaa olla sellainen perenna jota ei kovinkaan moni varsinaisesti ihaile ja halaja omaan pihaan, mutta kuitenkin se on tuttu näky vähän joka puolella.

herttavuorenkilpi1

 

herttavuorenkilpi2

 

En itsekkään varsinaisesti ilosta kiljunut kun se pihasta löytyi kun tähän taloon muutettiin ja ensimmäinen ajatukseni oli, että tuo lähtee ilman muuta hävitykseen. Onneksi kasvia ei ollut kuitenkaan istutettu mihinkään pihan paraatipaikalle ja se jäi unohduksiin moniksi vuosiksi pihan perälle.

Olisikohan tästä ollut pari vuotta aikaa kun päätin, että nyt se lähtee. Kaivoin juurakkoa ylös ja ajoin trimmerillä sitä pois ja sitkeästi se aina vaan nousi maasta uudelleen. Kasvi oli ollut täysin hoitamatta oman onnensa nojassa vuosia ja huomasin, että uusi kasvava kasvusto onkin paljon paremman näköistä kuin vanha oli. Sitten päätinkin antaa rassukalle armahduksen. Jos se noin sinnikkäästi jaksaa kasvaa tontin huonoimmassa paikassa, niin olkoon sitten, eipä siitä kuitenkaan mitää haittaa ole.

Siihen herttavuorenkilven suosio varmasti perustuukin, se kasvaa sielläkin, missä mitään muuta ei oikein saa kasvamaan, eikä se vaadi kauheasti hoitoa.

 

herttavuorenkilpi4

 

Kuten kuvissa näkyykin, niin aika hoitamatta tämä on minulla edelleenkin ja heiniä kasvaa tuolla seassa, mutta ehkä tänä kesänä voisin antaa sille vähän rakkautta ja kitkeä ja kattaa tuota aluetta.

 

 

Kaoottinen kasvihuone

Minun on pitänyt jo pitkään kirjoittaa postausta kasvihuoneen kuulumisista, mutta en ole saanut aikaiseksi, koska siellä on nyt menossa joka keväinen inhokkivaiheeni, täysi kaaos. Tässä vaiheessa kun kaikki kasvit on kasvarissa kun ne eivät ulkona oikein pärjää, niin kasvihuone on niin täysi, että siellä hädintuskin mahtuu kulkemaan.

Minulla kasvarikausi alkoi kuukausi sitten ja yritin jo kerran, että osa kasveista pärjäisi ulkona, mutta opin sitten kantapään kautta ettei liian hätäinen kannata olla. Sain tapettua muutaman kurkun taimen ja suurimman osan kesäkurpitsoista, eikä pelargoniatkaan kovin viehkoille näytä. Vaikka ne eivät olekkaan varsinaisesti hallaan kuolleet niin kylmä ilma sai aikaan kurkkujen ja kesäkurpitsojen taimien surkastumisen pikkuhiljaa, eikä ne sitten enää olleet pelastettavissa kun tajusin ongelman. Myöskään pelargoniat eivät ole kuolleet, mutta eipä ne ole kasvaneetkaan.

 

kasvihuone1
Tomaatit, chilit ja paprikat ovat pärjänneet kasvarissa hyvin, vaikka yöllä ei vieläkään ole kuin muutamia asteita lämmintä. Ne pitivät oman jurotuskautensa istutuksen jälkeen, niin kuin normaalia on, mutta nyt ne on alkaneet kasvaa vauhdilla. Varkaita saa tomaateista olla poistamassa jatkuvasti, kukkia on jo reilusti ja ensimmäisiä raakileitakin on ruukkutomaateissa, chileissä ja paprikoissa bongattu.

 

kasvihuone2

 

Myös koirat aiheuttivat minulle harmaita hiuksia.. Minulla oli noin 20 pensastomaatin tainta, jotka minun oli tarkoitus ulkona kasvulavoissa kasvattaa. Istutin ne sinne jonkin aikaa sitten ja olin niin tyytyväinen kun tyhjensin kaikki tämän kevään aikana tehdyt bokashimullat niiden kasvualustaksi, että nyt niillä on hyvät oltavat. Koirat kuitenkin hullaantuivat bokashimullan tuoksusta ja ne olivat koko ajan niiden lavojen kimpussa kaivamassa ja syömässä sitä multaa. Yritin laittaa lavojen ympärille verkkoa suojaksi ja tehdä vaikka mitä, mutta aina ne riiviöt löysivät tiensä tomaattien keskelle, joka aidan yli, ali tai läpi menemällä. Nehän sitten katkoi ja talloi siinä samalla taimiakin ja minun piti loput taimet pelastaa takaisin ämpäreihin ja kasvarin suojaan. 20 taimesta on muistaakseni jäljellä 8 ja kaikkien nimetkin on sekaisin joten en tiedä sitten mikä on mitäkin lajia. Ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta koirilla on koirien touhut, pakko kai se on hyväksyä. Luultavasti tulevaisuudessa meidän pihaan kuitenkin lisätään aitaa niin, että koirat eivät pääse takapihalle omin päin ilman valvontaa.

 

Tässäpä oli pari kuvaa, miltä kasvari tällä hetkellä näyttää, parempi esittely tulee sitten kun saan kaikki ylimääräiset kasvit sieltä ulos ja siivottua ja järjesteltyä sen kunnolla kuntoon.